Muistoja vuosilta 1976–2011

Vuonna 1976 pianotaiteilija ja pedagogi Ritva Lehtelä-Relander sai loistoidean pianoyhdistyksen perustamisesta. Eipä muuta kuin tuumasta toimeen. 11. marraskuuta 1976 Ritva Lehtelä-Relander, Kauko Kuosma, Sirkka Penttilä-Ganszauge ja Nils-Magnus Maconi perustivat Pianopedagogit nimisen yhdistyksen, liittyivät sen jäseniksi ja hyväksyivät sille seuraavanlaiset säännöt:

”Yhdistyksen tarkoituksena on pianonsoiton, sen opetuksen ja pianopedagogian kehittäminen Suomessa. Yhdistys pyrkii edustamiensa alojen työn tunnetuksi tekemiseen ja jäsentensä välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää jäsentilaisuuksia, seminaareja ja kursseja, tekee aloitteita ja antaa lausuntoja.”

Ensimmäisen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Kauko Kuosma, varapuheenjohtajaksi Ritva Lehtelä-Relander, sihteeriksi Anja Saari, jäseniksi Ritva-Tuuli Ahonen, Riitta Eräjousi, Hilkka ­Servo-Junttu ja Margherita Tandefelt.

Arkistoja penkoessani sain selville, että vuonna 1977 jäseniä oli 39 ja jäsenmaksun suuruus 10 markkaa.

Vuoden 1978 hallituksen kokoonpano pysyi muuten samana paitsi eroa pyytäneen Tandefeltin tilalle valittiin allekirjoittanut.

Jo vuonna 1978 järjestettiin ensimmäinen valtakunnallinen seminaari Tampereen musiikkiopistossa (konservatorio). Seminaari sai innostuneen vastaanoton, ja yhdistykseen liittyi useita uusia jäseniä.

Hallituksen jäsenet, varsinkin Kauko Kuosma, vierailivat ja luennoivat monissa eri tilaisuuksissa ja musiikkioppilaitoksissa tehden yhdistystä tunnetuksi. Yhdistys otti aktiivisesti kantaa päivänpolttaviin musiikkiin liittyviin kysymyksiin kuten ”suuremmat rahapalkinnot Maj Lind -kilpailun voittajille”. Vuoden 1979 suurtapahtuma oli Sibelius-Akatemian ja Pianopedagogit ry:n yhdessä järjestämä kolmipäiväinen valtakunnallinen pianoseminaari.

Vuonna 1977 Hilkka Servo-Junttu sai kirjeen Englannista, jossa sikäläinen pianoyhdistys ehdotti kansainvälisen yhdistyksen perustamista. Seuraavana vuonna syntyikin European Piano Teachers Association (EPTA) Carola Grindean toimesta. Vuonna 1981 lensimme yhdessä Anja Saaren kanssa Lontooseen tutustumaan paikan päällä yhdistyksen toimintaan. Pianopedagogit ry liittyi EPTA:an vuonna 1983 ja on sen jälkeen osallistunut aktiivisesti sen toimintaan lähettämällä esiintyjiä ympäri Eurooppaa pidettäviin seminaareihin ja pianokilpailuihin. Syksyllä 2010 Janne Mertanen ihastutti satapäistä yleisöä Chopinin Nokturnoilla Ljubljanan seminaarissa. Useat muutkin suomalaiset pianistit ja luennoitsijat ovat saaneet hienon vastaanoton kansainvälisissä seminaareissa.

Kova koitos oli järjestää EPTA:n neljän päivän mittainen kansainvälinen konferenssi vuonna 1986.

Esiintyjiä saapui 12 maasta, ja kaikille kustannettiin hotelli, osalle jopa lennot! Onneksi opetusministeriö antoi yhdistykselle 25.000 markan suuruisen avustuksen, ja Sibelius-Akatemialta saimme käyttöömme konserttisalin, muita tiloja ja instrumentit.

Pianopedagogit ry on pitänyt lukuisia seminaareja ympäri Suomea. Ilman paikallisten musiikkioppilaitosten suurta tukea emme olisi pystyneet saamaan aikaan niin upeita tilaisuuksia. Lähes joka paikassa on kaupunki järjestänyt osallistujille vastaanoton.

Mieleeni ovat jääneet pihvi-illallinen Kajaanin hotelli Valjuksessa, Olavinlinnan huikea talvinen ympäristö luutunsoittajineen, illanvietto Aulangolla, mahtavat tarjoilut Seinäjoella Tornavan kartanossa, ”hikinen” tunnelma Alvar Aallon suunnittelemassa uimahallissa Jyväskylässä ja Porvoonseudun musiikkiopiston järjestämä iltatilaisuus vuonna 2010, jossa pianovirtuoosi Iiro Rantala viihdytti yleisöä.

Rovaniemen seminaari vuonna 1990 alkoi ilman hallituksen jäseniä. Lentokone ei pystynyt laskeutumaan Rovaniemen kentälle huonon sään takia, vaan jouduimme Ivaloon, josta sitten erilaisilla kulkupeleillä pääsimme useita tunteja myöhässä seminaaripaikalle. Mieleeni tulee myös postilakko keväällä 1986, jonka vuoksi matkustin laivalla Tukholmaan postittamaan EPTA:n konferenssiin osallistuvien informaatiokirjeitä.

Jo vuonna 1982 Turussa pidettiin vapaan säestyksen työseminaari, vetäjinä Inkeri Simola-Isaksson, Carita Holmström ja Kimmo Hakasalo. Oppilaskonserteissa olemme kuulleet taidokkaita esityksiä, muös kamarimusiikkia. Joissakin seminaareissa on ollut myös mielenkiintoisia workshop-työskentelyryhmiä. Iltakonserttien esiintyjien haastattelutkin ovat ihastuttaneet yleisöä.

Iltakonserteissa ovat esiintyneet monet maamme eturivin pianisteista, kuten Liisa Pohjola, Izumi Tateno, Risto Lauriala, Eero Heinonen, Matti Raekallio, Erik T. Tawaststjerna, Juhani Lagerspetz, Arto Satukangas, Janne Mertanen, Laura Mikkola, Gergely Boganyi, Henri Sigfridsson ja Antti Siirala.
Ulkomaisista pianistivieraista mainittakoon Marcella Crudeli, Dominique Merlet, Peep Lassman, Stefan Bojsten ja Konstantin Bogino.

Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi räjähdysmäisesti muutamassa vuodessa, ja tällä hetkellä jäseniä on 430. Vuosittain seminaareihimme osallistuu runsaasti pianonsoitonopettajia, opiskelijoita ja muita asianharrastajia. Varsinainen ryntäys koettiin vuonna 2005 Jyväskylässä, jossa ammattikorkeakoulun melko pieneen saliin ahtautui lähes 300 kuulijaa! Sibelius-Akatemian seminaariin vuonna 2006 osallistui yli 400 henkeä, mutta sillä kertaa salissa riitti tilaa.

Mutta hyvä niin. Tämä kaikki todistaa siitä, miten tärkeä asema yhdistyksellä on maassamme. Voisin kirjoittaa Pianopedagogit ry:n toiminnasta satoja sivuja, mutta tyydyn tällä kertaa vain tähän pieneen muisteloon.
Helsingissä 23.2.2011
Eeva Sarmanto-Neuvonen
Pianopedagogit ry:n varapuheenjohtaja