Vuonna 1976 pianotaiteilija ja pedagogi Ritva Lehtel\u00e4-Relander sai loistoidean pianoyhdistyksen perustamisesta. Eip\u00e4 muuta kuin tuumasta toimeen. 11. marraskuuta 1976 Ritva Lehtel\u00e4-Relander, Kauko Kuosma, Sirkka Penttil\u00e4-Ganszauge ja Nils-Magnus Maconi perustivat Pianopedagogit nimisen yhdistyksen, liittyiv\u00e4t sen j\u00e4seniksi ja hyv\u00e4ksyiv\u00e4t sille seuraavanlaiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t:<\/p>\n
“Yhdistyksen tarkoituksena on pianonsoiton, sen opetuksen ja pianopedagogian kehitt\u00e4minen Suomessa. Yhdistys pyrkii edustamiensa alojen ty\u00f6n tunnetuksi tekemiseen ja j\u00e4sentens\u00e4 v\u00e4lisen vuorovaikutuksen lis\u00e4\u00e4miseen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 j\u00e4sentilaisuuksia, seminaareja ja kursseja, tekee aloitteita ja antaa lausuntoja.”<\/p>\n
Ensimm\u00e4isen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Kauko Kuosma, varapuheenjohtajaksi Ritva Lehtel\u00e4-Relander, sihteeriksi Anja Saari, j\u00e4seniksi Ritva-Tuuli Ahonen, Riitta Er\u00e4jousi, Hilkka \u00adServo-Junttu ja Margherita Tandefelt.<\/p>\n
Arkistoja penkoessani sain selville, ett\u00e4 vuonna 1977 j\u00e4seni\u00e4 oli 39 ja j\u00e4senmaksun suuruus 10 markkaa.<\/p>\n
Vuoden 1978 hallituksen kokoonpano pysyi muuten samana paitsi eroa pyyt\u00e4neen Tandefeltin tilalle valittiin allekirjoittanut.<\/p>\n
Jo vuonna 1978 j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4inen valtakunnallinen seminaari Tampereen musiikkiopistossa (konservatorio). Seminaari sai innostuneen vastaanoton, ja yhdistykseen liittyi useita uusia j\u00e4seni\u00e4.<\/p>\n
Hallituksen j\u00e4senet, varsinkin Kauko Kuosma, vierailivat ja luennoivat monissa eri tilaisuuksissa ja musiikkioppilaitoksissa tehden yhdistyst\u00e4 tunnetuksi. Yhdistys otti aktiivisesti kantaa p\u00e4iv\u00e4npolttaviin musiikkiin liittyviin kysymyksiin kuten “suuremmat rahapalkinnot Maj Lind -kilpailun voittajille”. Vuoden 1979 suurtapahtuma oli Sibelius-Akatemian ja Pianopedagogit ry:n yhdess\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 kolmip\u00e4iv\u00e4inen valtakunnallinen pianoseminaari.<\/p>\n
Vuonna 1977 Hilkka Servo-Junttu sai kirjeen Englannista, jossa sik\u00e4l\u00e4inen pianoyhdistys ehdotti kansainv\u00e4lisen yhdistyksen perustamista. Seuraavana vuonna syntyikin European Piano Teachers Association (EPTA) Carola Grindean toimesta. Vuonna 1981 lensimme yhdess\u00e4 Anja Saaren kanssa Lontooseen tutustumaan paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 yhdistyksen toimintaan. Pianopedagogit ry liittyi EPTA:an vuonna 1983 ja on sen j\u00e4lkeen osallistunut aktiivisesti sen toimintaan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 esiintyji\u00e4 ymp\u00e4ri Eurooppaa pidett\u00e4viin seminaareihin ja pianokilpailuihin. Syksyll\u00e4 2010 Janne Mertanen ihastutti satap\u00e4ist\u00e4 yleis\u00f6\u00e4 Chopinin Nokturnoilla Ljubljanan seminaarissa. Useat muutkin suomalaiset pianistit ja luennoitsijat ovat saaneet hienon vastaanoton kansainv\u00e4lisiss\u00e4 seminaareissa.<\/p>\n
Kova koitos oli j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 EPTA:n nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n mittainen kansainv\u00e4linen konferenssi vuonna 1986.<\/p>\n
Esiintyji\u00e4 saapui 12 maasta, ja kaikille kustannettiin hotelli, osalle jopa lennot! Onneksi opetusministeri\u00f6 antoi yhdistykselle 25.000 markan suuruisen avustuksen, ja Sibelius-Akatemialta saimme k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme konserttisalin, muita tiloja ja instrumentit.<\/p>\n
Pianopedagogit ry on pit\u00e4nyt lukuisia seminaareja ymp\u00e4ri Suomea. Ilman paikallisten musiikkioppilaitosten suurta tukea emme olisi pystyneet saamaan aikaan niin upeita tilaisuuksia. L\u00e4hes joka paikassa on kaupunki j\u00e4rjest\u00e4nyt osallistujille vastaanoton.<\/p>\n
Mieleeni ovat j\u00e4\u00e4neet pihvi-illallinen Kajaanin hotelli Valjuksessa, Olavinlinnan huikea talvinen ymp\u00e4rist\u00f6 luutunsoittajineen, illanvietto Aulangolla, mahtavat tarjoilut Sein\u00e4joella Tornavan kartanossa, “hikinen” tunnelma Alvar Aallon suunnittelemassa uimahallissa Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 ja Porvoonseudun musiikkiopiston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 iltatilaisuus vuonna 2010, jossa pianovirtuoosi Iiro Rantala viihdytti yleis\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Rovaniemen seminaari vuonna 1990 alkoi ilman hallituksen j\u00e4seni\u00e4. Lentokone ei pystynyt laskeutumaan Rovaniemen kent\u00e4lle huonon s\u00e4\u00e4n takia, vaan jouduimme Ivaloon, josta sitten erilaisilla kulkupeleill\u00e4 p\u00e4\u00e4simme useita tunteja my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 seminaaripaikalle. Mieleeni tulee my\u00f6s postilakko kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1986, jonka vuoksi matkustin laivalla Tukholmaan postittamaan EPTA:n konferenssiin osallistuvien informaatiokirjeit\u00e4.<\/p>\n
Jo vuonna 1982 Turussa pidettiin vapaan s\u00e4estyksen ty\u00f6seminaari, vet\u00e4jin\u00e4 Inkeri Simola-Isaksson, Carita Holmstr\u00f6m ja Kimmo Hakasalo. Oppilaskonserteissa olemme kuulleet taidokkaita esityksi\u00e4, mu\u00f6s kamarimusiikkia. Joissakin seminaareissa on ollut my\u00f6s mielenkiintoisia workshop-ty\u00f6skentelyryhmi\u00e4. Iltakonserttien esiintyjien haastattelutkin ovat ihastuttaneet yleis\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Iltakonserteissa ovat esiintyneet monet maamme eturivin pianisteista, kuten Liisa Pohjola, Izumi Tateno, Risto Lauriala, Eero Heinonen, Matti Raekallio, Erik T. Tawaststjerna, Juhani Lagerspetz, Arto Satukangas, Janne Mertanen, Laura Mikkola, Gergely Boganyi, Henri Sigfridsson ja Antti Siirala.
\nUlkomaisista pianistivieraista mainittakoon Marcella Crudeli, Dominique Merlet, Peep Lassman, Stefan Bojsten ja Konstantin Bogino.<\/p>\n
Yhdistyksemme j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti muutamassa vuodessa, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 j\u00e4seni\u00e4 on 430. Vuosittain seminaareihimme osallistuu runsaasti pianonsoitonopettajia, opiskelijoita ja muita asianharrastajia. Varsinainen rynt\u00e4ys koettiin vuonna 2005 Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4, jossa ammattikorkeakoulun melko pieneen saliin ahtautui l\u00e4hes 300 kuulijaa! Sibelius-Akatemian seminaariin vuonna 2006 osallistui yli 400 henke\u00e4, mutta sill\u00e4 kertaa salissa riitti tilaa.<\/p>\n
Mutta hyv\u00e4 niin. T\u00e4m\u00e4 kaikki todistaa siit\u00e4, miten t\u00e4rke\u00e4 asema yhdistyksell\u00e4 on maassamme. Voisin kirjoittaa Pianopedagogit ry:n toiminnasta satoja sivuja, mutta tyydyn t\u00e4ll\u00e4 kertaa vain t\u00e4h\u00e4n pieneen muisteloon.
\nHelsingiss\u00e4 23.2.2011
\nEeva Sarmanto-Neuvonen
\nPianopedagogit ry:n varapuheenjohtaja<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Vuonna 1976 pianotaiteilija ja pedagogi Ritva Lehtel\u00e4-Relander sai loistoidean pianoyhdistyksen perustamisesta. Eip\u00e4 muuta kuin tuumasta toimeen. 11. marraskuuta 1976 Ritva Lehtel\u00e4-Relander, Kauko Kuosma, Sirkka Penttil\u00e4-Ganszauge ja Nils-Magnus Maconi perustivat Pianopedagogit nimisen yhdistyksen, liittyiv\u00e4t sen j\u00e4seniksi ja hyv\u00e4ksyiv\u00e4t sille seuraavanlaiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t: “Yhdistyksen tarkoituksena on pianonsoiton, sen opetuksen ja pianopedagogian kehitt\u00e4minen Suomessa. Yhdistys pyrkii edustamiensa alojen ty\u00f6n … <\/p>\n